Juomiskertomus

Viimeisten viikkojen aikana on ollut varsin kosteaa, muuallakin kuin luonnossa. Pikkujouluihin, jouluun ja vuodenvaihteeseen liittyvä ns. juhlinta on tuonut monen eteen henkistä, moraalista, rahallista tai oikeudellista kännilaskua. Monenlaisia alkoholihaittoja, joille kännimokien muodossa useimmiten vain naureskellaan.

Terveydelliset haitat hiipivät kuvaan salakavalasti. Varhaisimpien haittojen yhdistäminen alkoholin käyttöön voi olla vaikeaa. Tällaisia voivat olla esim. ylipaino, kohonnut verenpaine, univaikeudet ja erilaiset vatsavaivat.

Alkoholin suurkuluttajia arvioidaan Suomessa olevan 300 000-600 000 ihmistä. Terveyspalvelujen käyttäjistä heitä arvioidaan olevan 20 prosenttia miehistä ja 10 prosenttia naisista.

Vaikka alkoholi luo työpaikkoja teollisuuteen, liikenteeseen ja palvelualoille, on sen kokonaistase vahvasti negatiivinen. Alkoholituotteiden ostoihin kotimaassa käytettiin rahaa hieman yli 4 miljardia euroa, valtion kassaan veroina kilisi noin 2 miljardia euroa. Välittömät ja välilliset alkoholimenot olivat arviolta hieman yli 7 miljardia euroa vuoden 2010 tilastojen mukaan.

Alkoholiongelmia ei kuitenkaan tule nähdä ihmisten omina henkilökohtaisina ongelmina. Ne ovat aina sidoksissa laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin mm. köyhyyteen, syrjäytymiseen ja asunnottomuuteen. Hyvin usein ne ovat myös kääntöpuolina hyvinkin tutuissa yhteiskunnallisissa hokemissa. Pärjäämisen, menestymisen, tehostamisen, rikastumisen lauseita sinkoilee milloin mistäkin kuin räntälappuja joulukuiselta taivaalta.

Voitto ei ole enää mitään, vaan kolmoisvoitto on saatava. Työpaikkoja menee tai töissä läkähdytään työn paljouteen. Jos ennen – laulua mukaillen – porvari nukkui yönsä huonosti, niin nyt huonosti nukkuva on työmies. Työpaikka voidaan myydä kauas pois hetkessä, vaikka yön aikana. Missä määrin nämä mekanismit tuottavat hätää ja huolta, johon haetaan vääränlaista ahdistuksen lievennystä tai rentoutusta alkoholista tai muista päihteistä? Kukaan ei oikeasti esim. nuorena tulevaa elämää miettiessään halua asunnottomaksi, alkoholistiksi tai työttömäksi. Osalle myöhemmässä elämänkulussa niin kuitenkin käy.

Jos asennoidumme, sallimme ja ajoittain suorastaan vaadimme, kuten nyt suurimmaksi osaksi teemme, että alkoholia on oltava mahdollisimman vapaasti saatavilla, niin kyllä haittojen ehkäisyyn ja hoitoonkin tulee vastaavalla innokkuudella osallistua, myös pahasti koukkuun jääneiden ihmisten osalta.

Nykyaikaisin keinoin tehtyä ja tehtävää raittiustyötä tarvitaan yhä enemmän. Ei olisi haitaksi vaikka se laajenisi Pohjoismaiden ja Venäjän yhteiseksi ohjelmaksi. Suomen Luonto –lehti järjestää vuosittain mielenkiintoisen äänestyksen, jossa valitaan kulloisenkin vuoden turhake. Milloinkahan asennemittari osoittaisi siihen suuntaan, että sen ”voittaisi” alkoholi, tai laajemmin nähtynä päihteet. Myös mielikuvamainonta tulee saada kuriin, ja alkoholiteollisuuden edustajat pois markkinoinnin- ja myynninrajoituksia miettivistä työryhmistä.

Ennaltaehkäisyn erityispainopiste tulee olla nuorissa. Tutkimustiedon kautta tiedetään, miten varhain aloitettu alkoholin käyttö vaikuttaa yhä kehitysvaiheessaan oleviin aivoihin: liiallisen käytön on todettu olevan yhteydessä oppimisvaikeuksiin sekä heikentyneeseen kykyyn tehdä päätöksiä aikuisiällä. Varhain aloitettu käyttö liittyy alkoholin ongelmakäyttöön sekä riippuvuusongelmiin aikuisuudessa.

Kunnollista kännikapinakevättä tarvitaan: tipatonta tammikuuta voi jatkaa humalattomalla helmikuulla, maistittomalla maaliskuulla ja huikattomalla huhtikuulla.

Palaa pääsivulle.

Scroll to top